Suuri unelma pikkuruisesta työhuoneesta on lähestulkoon toteunut. Muutama lista tietysti vielä puuttuu, mutta sehän kuuluu asiaan se. Neliöitä on neljännes entisestä työhuoneesta, niin että turhia taulunpohjia ja epäonnistuneita maalauksia on vara jemmata nurkkiin vähemmän. Mutta ihana se on, ja niin tärkeä. Keskeneräisenäkin hehkutuksen arvoinen. Oveakaan ei vielä ole, mutta kesemmällä sitten.

Pöydänjalat kaipaavat vielä hiukan hienosäätöä. Mamma kun rautakaupassa yliarvioi pituutensa. Kovin on korkea mutta muuten mukava pöytä. Ja maailman helpoin tehdä. Vanerilevyyn vain ruuvasimme rautakaupansetän tekemät pöydänjalat. Vielä JALO-mattalakkaa pintaan, niin enimmät roiskeet lähtevät pyyhkien pois.

Tervetuloa kevät, ja kaikki kevään värit.




3 kommenttia:

  1. voi miten ihana työhuone! voin vaan kuvitella, miten upeita luomuksia tuolla tulee vielä syntymään :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Elisa :). Enään puuttuu vaan aikaa. Mutta ehkäpä sitäkin vielä tulee.

    VastaaPoista
  3. Kiitos Elisa :). Enään puuttuu vaan aikaa. Mutta ehkäpä sitäkin vielä tulee.

    VastaaPoista